Viimeistä tippaa

Oon nyt junassa matkalla Tikkurilaa kohti. Väsyttää jonkin verran, kun en jännitykseltä saanutkaan unta kunnolla ja Flow verotti myös vähäsen. (Nopea Flow-hypetys, jee! Oli vähän säätöä lipun kanssa, mutta onneksi järjestäjät olivat enemmän kuin joustavia. Oon vaan niin kiitollinen.) Vielä eilen olin tosi cool tän kaiken muuttamisen kanssa, mutta nyt oon taas tulevaisuudesta haltioitunut kakara.


Pakkaaminen meni vähän viime tippaan, aloitin vasta eilen illalla ja viimeistelin tänä aamuna. Tuossa puoli tuntia ennen junan lähtöä päätin varmuuden vuoksi mitata laukun painon, mikä kannatti todellakin. Tosi harvoin pakkaan painorajaa lähellekään, mutta nyt meni 6-3kg yli (en oo ihan varma mun lennon painorajasta, pitää tutkia). Joillekin ehdin henkseleitä paukutellen ilmoittaa, että otan mukaan vain vähän vaatteita ym., mutta no joo, melkein koko vaatekaapin menin tunkemaan tuohon matkalaukkuun. Laukun vetoketjutkin meinas mennä sijoiltaan, mutta sain sen onneksi hilattua kondikseen kasvaneesta paniikista huolimatta.


Soitin sitten taksin viemään mua Matkakeskukselle ja siunailin mielessäni tehokkaita ja vahvoja taksimiehiä. Mun tuurilla sain sitten energisimmät päivänsä nähneen harmaantuvan herrasmiehen, joka ei edes tajunnut, miten mun laukkua kannattaisi kantaa. Liikenteessäkin se vain mateli ja uinahteli hidastempoisen viulukonserton tahdissa. Onneksi ehdin kuitenkin tähän junaan, sillä muuten olisi ollut hieman kusista. Nyt minä ja ylipainoinen pinkki unelmani istumme tyytyväisinä viereisillä penkeillä, laukkurukka kun on liian iso sekä käytävälle että lukittaviin kaappeihin ja liian painava pistettäväksi ylös. 


Lento lähtee vasta klo 14:50, mutta mielummin ajoissa kuin myöhässä paikalla. Lentokentällä pitää sitten vähän sumplia noiden matkatavaroidenkin kanssa, yeah. :--) Onneks tein jo kotona lähtöselvityksen, joten voin sit rauhassa pohtia laukkuongelmaani. Äsken itse asiassa tsekkasin, että tuolle lennolle saisi ottaa matkatavaroita yhteensä 32kg edestä käsimatkatavarat mukaan laskettuna, en tiedä uskoako vaiko eikö. Toisessa mestassa sanotaan, et raja on 20kg. Ehkä mun pitäis soittaa jonnekin ja tarkistaa asia ajoissa eli vähän viime tipassa, sillä lipussa tai muissa dokumenteissa ei asiaa mainita.


Laura tulee samalle lennolle mun kanssa, matkaseuraa tarvitsen nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Laura lähtee mun Itävalta-perheen tuttavaperheen au pairiksi, eli tullaan olemaan varmasti aika paljon tekemisissä tulevaisuudessa. Hullun maukasta vaan saada kohtalotovereita matkalle mukaan, voin sit Lauran kanssa rauhassa rageta kaikesta. :D Heidikin muuttaa syyskuun puolella Wieniin, joten ei tarvitse ainakaan seuran puutteesta ehkä kärsiä. Pitää vielä pohtia tapoja soluttautua paikallisten joukkoon, jotta saisin suomen ja englannin kielen lisäksi treenattua saksaakin.


Tsekkailin eilen keikkojen perään ja Wieniin on tulossa tämän vuoden puolella mm. Digitalism, Volbeat, Fleet Foxes, Soup&Skin ja Tori Amos. Voisi eksyä jollekin keikalle edes. Harmi, että klassisen musiikin rintamalla missasin jo Smetanan, blöö. Menen sitten varmaan kuuntelemaan Händeliä jossain välissä lohdutukseksi.


Vähän lapsellista ehkä, mutta odotan jo innolla sitä hetkeä, jolloin pääsen vaihtamaan Facebookiin Wienin tämänhetkiseksi kaupungikseni. :D Ja au pair -työt profiiliin tietojen sekaan, maukasta. Tania kerran totesi, että hänen vaihtovuotensa tuntui elämältä elämän sisällä ja uskon mulle käyvän samalla tavalla Itävallassa.


Kirjoitelkaa mulle etanapostia, se olisi aika söpöä ja nostalgista. Oon vaan tosi huono kirjekaveri, kersanakin kaikki kirjeenvaihto tyssäs lopulta mun laiskuuteen vastata, mut lupaan yrittää ainakin. Pistäkää mulle viestiä faboon, puhelimeen, blogiin, s-postiin tai minne vaan, jos haluatte saada mun Wienin osoitteen. Voin sitten lähettää teille tekotaiteellisia maisemakortteja, höhöhö. Saan myös paikallisen liittymän, mutta pidän Suomi-liittymää myös mukana. Wieniläisen numeron saa myös kysymällä. :)


Yksi pieni asia ärsyttää kyl Wienissä: siellä on liian kuuma ja liian kesä. Just kun täällä olisi alkamassa villapaitakelit ainakin mun sisäisen kelloni mukaan, niin joudunkin keskellä helteitä raah. Vuorokauden keskilämpötila seuraavat pari kuukautta on about +20°C, meidän perheen pihan viinirypäleet kypsyvät esimerkiksi lokakuussa vasta. Talvea pelkään jo hieman etukäteen, keskilämpötila joulukuussa on suunnilleen -/+0°C mmmm. Kumpparit jätin kotia, pitää yrittää saada ne jotenkin tänne ennen loskakelejä.


Suomeen tuun seuraavan kerran joskus joulukuussa, en tiedä vielä tarkkoja aikoja. Silloin haluaisin pyörähtää Jyväskylässä ja Helsingissä, ei aikaa varmaan edes riitä muuhun. Pitää vielä tsiigailla ja yrittää harjoitella sitä asia kerrallaan etenemistä.


Ah, ihana päästä takaisin Wieniin. Auf wiedersehen, törmäillään joko täällä tai Suomessa!